RESEPTI: SUBWAY KEKSIT

Ainekset – 40 kpl

225 g voita

2,5 dl sokeria

2,5 dl fariinisokeria

2 kpl kananmunia

1 tl ruokasoodaa sekoitettuna 2 tl veteen

0,5 tl suolaa

1 tl vaniljauutetta

6 dl vehnäjauhoja

200 g suklaata

Laita uuni lämpeämään 175c mieluiten kiertoilmalla.

Sekoita vatkaimella voi ja sokerit. Kaada kananmunat yksitellen joukkoon. Lisää ruokasooda-vesisekoitus (snapsilasi toimii tähän hyvin), vaniljauute ja suola.

Pilko suklaa pieniksi paloiksi (sattumia saa/pitää olla) ja sekoita massan joukkoon. Lisää lopuksi jauhot osissa.

Laita uunipellille leivinpaperi ja muotoile massasta palloja oman maun mukaan. Huomioi, että pallot leviävät melko paljon uunissa, eli ympärille pitää jättää kunnolla tilaa. Massasta tulee noin 40 kappaletta keksejä, joka tarkoitti omalla kohdalla 3 uunipellillistä. Suosittelen laittamaan uuniin pelti kerrallaan, jotta keksit kypsyvät tasaisesti. Uunipellin tulee myös vähän jäähtyä ennen uuden erän muotoilemista pellille.

Paista keksejä n. 7 minuuttia keskitasolla. Kun saavat hieman väriä, ovat valmiita. Keksien on tarkoitus jäädä hieman raa’aksi, jotta keskiosa keksistä jää pehmeäksi.

IHMISSUHTEET POIKKEUSTILASSA

Ensimmäinen COVID-19 tartunta Suomessa vahvistettiin tammikuun 2020 lopussa Lapissa vierailleella kiinalaisella turistilla. Ensimmäinen suomalainen kuoli tautiin 20. maaliskuuta Uudellamaalla (lähde: wikipedia).

Elämme hyvin erilaista elämää tällä hetkellä mihin olemme tottuneet. Sanotaan näin, että lähes kaikki normaaleissa olosuhteissa tapahtuva tekeminen on kielletty ja emme tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Luin juuri erään artikkelin, jossa sosiaalista eristäytymistä ehdotettiin pidettäväksi jopa vuoteen 2021. Nykyiset suositukset sosiaalisesta eristäytymisestä ovat kestäneet viikkoja, mitä tämä kaikki tarkoittaa ihmissuhteiden kannalta?

Olen huomannut, että ihmiset ovat jakautuneet kolmee eri leiriin: täysin eristäytyneet, osittain eristäytyneet ja ei eristäytyneet. Tämä puhututtaa ihmisiä sosiaalisessa mediassa uutissivustoja myöten. ”Oletko hyvä vai paha ihminen” -tyylisiin Facebook postauksiin törmään päivittäin ja mielipiteen julkituomiseen negatiivisessa mielessä on monen ihmisen mielestä nyt erityinen oikeus. Ei ole. Edellisessä postauksessani toin julki omaa näkökantaa, että nyt tarvitaan enemmän niitä voimaannuttavia asioita, myötätuntoa ja maalaisjärkeä elämään, negatiivisuudelle ei kannata antaa jalansijaa. Korostan, että tämä on vain oma mielipiteeni.

Yhteyden saa esim. ystävään, perheeseen tai sukulaiseen vaikkapa Skypen kautta tai soittamalla videopuhelun. Mikäli ei omista älypuhelinta, voi käydä yhdessä lenkillä tai piknikillä.

Miten tämä on vaikuttanut omiin ihmissuhteisiini? Sanotaan näin, että tämä aika on ollut omalla tavallaan erittäin raskasta. Oma arkeni on muuttunut siten, että teen töitä kotona. Arkisia kohtaamisia ihmisten kanssa ei ole samalla tapaa kuin aiemmin, mitä kaipaan. Olen oppinut itsestäni paljon tänä aikana: kaipaan ihmisiä ympärilleni, kuinka onnekas olen läheisistäni ja sen, että tänä aikana ihmissuhteet ovat kantava voimavarani. Olen myös itsekäs, koska voin rehellisesti sanoa, etten kaikista suosituksista ole oman mielenterveyden menettämisen pelossa pitänyt kiinni. Monet ovat sanoneet, että nyt jos koskaan on aika panostaa omiin ihmissuhteisiinsa kun aikaa on. Kaikki omalla tavallaan.

Haaste: jos et ole soittanut läheisellesi tänään, tee se nyt. Nyt jos koskaan tarvitsemme toinen toisiamme.

Oman ystäväporukkani kanssa olen tiivisti yhteydessä sekä perheeni kanssa juttelemme päivittäin. Kollegani ovat minulle tärkeä osa arkea. Temppareista tuttu lausahdus ”läheisyyden kaipuu” on vahvasti läsnä. Vaikka nyt olemme kaikki lähinnä viestein kontaktissa, kaipaan juuri sitä ihmistä vierellä.

Kuvat: collegemagazine.com, countryliving.com, msn.com, washingtonpost.com
Scroll to top