ELÄMÄNI RÄSYNUKKE

Kissani ovat elämäni suurimpia rakkaudenkohteita. En kuitenkaan ole ”syntynyt” kissaihmiseksi – vaan minusta tuli sellainen. Aloitetaanpa ihan alusta.

Domino tuli elämääni ollessaan n. 6 vuotias. En tätä ennen ollut mitenkään erikoisen kiinnostunut kissoista ja pidin heitä vain sängyn alla piilottelevina raatelijoina. Tämä tuntuu olevan myös usean ihmisen mielipide kissoista, mikäli ei tunne kissoja sen paremmin.

Kuitenkin saman tien kuin Domino tuli elämääni, minusta tuli kissaihminen. Miten noin pieni otus on niin paljon täynnä rakkautta? Huomasin pian, että Domino oli tottunut kissakavereihin ja itki ikäväänsä, joten pian hankimme hänelle kaveriksi Rokin. Siitä asti ovat olleet parhaat ystävykset ja oma laumansa.

Domino (FIN Tiridoll’s Domino) – Ruskeanaamio mitted – synt. 2003

Tämä kaveri siis muutti elämäni täysin. En enää ole koskaan yksin, vaan tämä kissaherra on ollut kaikessa mukana. Tullaan tervehtimään ovelle, ruoanlaitossa on jaloissa kiertelevä karvapallo odottamassa jos jotain ruokaa sattuisi lipsumaan lattialle, suihkutiloissa vahditaan että hoitoaine on varmasti hyvin huuhdeltu ja nukkumaan mennessä tullaan antamaan iltapusut.

Ragdoll -rodulla onkin hyvin koiramaisia puolia ja ovat erittäin seurallisia eli viettävät aikaa siellä missä mekin.

Luonteeltaan Domino on puhelias (niin hyvässä kuin pahassa), rakastava ja erittäin hyväkäytöksinen papparainen. Rakastaa pussailua ja nukkumista yhdessä. Hänen vuokseen porukoillani on 2 ja minulla 2 kissaa rikastuttamassa elämäämme.

Roki (FIN Tiridoll’s Dream’n’ heart) – Ruskeanaamio bicolour – synt 2009

Roki on alusta alkaen ollut täysin minun kissa (niin paperilla kuin muutenkin). Ei kelpaa kuin äidin syli ja vietetään usein aikaa sohvalla maaten, niin että Roki nukkuu mahani päällä. Hän esittää rohkeaa – vaikka onkin täysin nössö, eli täysin mammanpoika. Tästä syystä kutsun Rokia teiniksi.

Rokilla on värivirhe korvassa (jota rakastan) jonka vuoksi hän on kissamaailmassa ”lemmikkitasoinen”, toisin kuin Domino, joka on näyttelytasoinen ja sijoittunutkin nuorempana hyvin näyttelyissä.

On vaikea ajatella elämää ilman näitä kahta.

Mikäli sinua kiinnostaa kuulla rodusta taikka kissoistani enemmän, pistähän kommenttia rohkeasti! Tämä rotu sopii kaikenlaisiin perheisiin, jonka vuoksi on Suomen suosituin kissarotu.

OMENA-KAURAPAISTOS VS OMENAPIIRAKKA

Aluksi minun piti kirjoittaa vain omena-kaurapaistoksesta, mutta omenoita jäi sen verran jäljelle, että päätin tehdä samaan syssyyn omenapiirakan! Päätin laittaa nämä vastakkain ja vertailla kumpi vie voiton.

Omena-kaurapaistos

Tätä kehuttiin nopeaksi ja herkulliseksi jälkiruoaksi. Itse tykkään leipoa ja valmistaa jälkiruokia, mutta vain sellaisia joihin ei mene montaa tuntia kauempaa. Tämä paistos löytää lautaselle alle tunnissa. Alla oleva kuva sisältää kaiken mitä tarvitset. Eikö näytäkin simppeliltä?

Ainekset – 4 annosta

1 kg happamia omenoita

100 g voita

1/2 dl sokeria

3 dl kaurahiutaleita

1 tl kanelia

Lohko omenat (voit myös kuoria). Lado omenalohkot voideltuun vuokaan ja ripottele päälle kanelia.

Sulata voit mikrossa tai kattilassa ja sekoita joukkoon sokeri ja kaurahiutaleet. Levitä seos omenalohkojen pinnalle. Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia tai kunnes omenalohkot tuntuvat pehmeiltä.

Lisukkeena suosittelen joko vaniljakastiketta tai jäätelöä. Emme osanneet päättää, joten ostimme molemmat. Toki voit tehdä vaniljakastikkeen myös itse, mutta itse en lähtenyt hifistelemään.

Arvosana 3/5:

Plussaa: kaura-sokeri-rasva toimii, tosi helppo tehdä

Miinusta: ainoa tekstuuri omenat, ei toimi ilman lisukkeita

Omenapiirakka

Tähän tarvitaan jo himpun verran enemmän tuotteita, mutta resepti on simppeli. Kaikki tarvittavat löytyivät valmiiksi kaapista, joten toista kauppareissua ei tarvittu. Piirakan valmistamiseen meneen yhteensä n. tunti.

Ainekset – 12 annosta (meillä 4 :D)

200 g margariinia

1,5 dl sokeria

3 dl jauhoja

1 muna

0,75 dl maitoa

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

5 omenaa

Sulata rasva ja sekoita kulhossa sokerin kanssa. Lisää jauhot hiljalleen joukkoon (ei vielä leivinjauhetta). Ota tässä kohtaa sivuun kupillinen taikinaa (se ripotellaan piirakan päälle).

Lisää taikinakulhoon muna, maito, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Sekoita tasaiseksi. Taikina on valuvaa tässä vaiheessa, eli ei esim. pysy vuoan reunoilla, muttei myöskään ole litkua. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan ja ripottele päälle omenapalat.

Ripottele pinnalle kanelia ja sivuun alussa jätetty taikina. Paista 200 asteessa n. 30 min.

Lisukkeena tässäkin joko vaniljakastiketta tai jäätelöä. Me käytimme tähän myös molempia.

Arvosana 5/5

Plussaa: hyvä koostumus, maistuva pohja sekä taikina päällä. Ei mitään valittamista.

Scroll to top