PARASTA JUST NYT

Minulta on säännöllisin väliajoin kyselty kirjoitanko enää blogia, koska postauksia ei ole tullut samaan tahtiin kun aiemmin. Vastaus tähän on, että täällä edelleen ollaan!

Viime aikaiset tapahtumat niin Suomessa kuin muualla maailmalla on jollain tapaa vienyt itseltäni voimavaroja. Niin some kuin muut uutiskanavat ovat olleet täynnä pelkästään koronaa ja siihen liittyvää uutisointia ja hysteeriaa. En ole voinut hetkeen seurata tiettyjä uutissivustoja tai somekanavia tämän syyn takia. Tällä en tarkoita sitä, että asia ei minua huolettaisi, pikemmin tämä ihmisten hysteeria on ollut ahdistavaa. Näinä aikoina mielestäni pitäisi pikemmin olla myötätuntoa, maalaisjärkeä ja jälkimmäiseen liittyvää viisautta, jolla nykyarjessa ihmiset voisivat paremmin. Jatkuva hysteeria ja uutislinkeillä pelolla lietsonta ei ole minun mielestä ihmiselle terveellistä.

En tule ottamaan enempää kantaa yllä olevaan asiaan liittyen. Haluan keskittyä nykyarjen positiivisiin ja voimaannuttaviin asioihin, josta syntyikin tämän postauksen aihe. Vaikka elämmekin arkea uusilla säännöillä ja suosituksilla, uskon että jokaiselle löytyy myös uusituilta pelisäännöiltä positiiviakin puolia. Tässä omia oivalluksiani parilta viime viikolta:

Kevät, aurinko, valoisuus. Nyt kun kelloja siirrettiin kohti juhannusta, on aivan ihana huomata kuinka valoisaa on niin aamulla kuin illalla. Itse kärsin talvisin lievästä kaamosmasennuksesta ja sen huomaan olevan takanapäin kun luonto alkaa herätä eloon. Lempivuodenaikani on nimenomaan kevät, koska silloin huomaan energiatasojeni nousevan ja ajatusmaailmani kirkastuvan valoisuuden lisääntyessä. Toivottavasti tuleva kesä ei olisi sentään peruttu.

Oma aika. Vaikka aikaa ”tavallisessa” arjessanikin on, niin nyt sitä luonnollisestikin on ollut enemmän, koska ihmisiä on suositeltu välttämään turhia ihmiskontakteja ja pysymään kotona. Tänä aikana olen ollut paljon omien ajatusteni kanssa ja oppinut itsestäni uutta. Sen mitä olen oppinut on, että kaipaan ihmisiä vierelleni sekä tunteiden hyväksymistä ja niiden näyttämistä. Tyytyminen ei ole itselle enää vaihtoehto ja oma herkkyys on myös noussut pinnalle.

Oma suositus Netflixin omaaville on ehdottomasti Love is blind, joka on saanut itseni miettimään omia arvoja ja turhamaista pinnallisuutta.

Etätyö. Haaveena joskus olisi tehdä somea ihan päivätyönä, jonka takia nykyinen arki on mieleeni. Takana on nyt reilu kaksi viikkoa etätyöskentelyä ja näillä näkymin loppua ei näy. Tykkään tehdä töitä kotoa käsin, koska saan ihan erilaisen otteen työhön sekä työnteolla on omanlaisensa rauha. Enemmän tulee ratkottua asioita yksin ja näin ollen pääsee laajentamaan omaa osaamistaan ja ratkaisukykyään.

Toki myös positiivista on se, että voin nukkua yli tunnin aiempaa pidempään, koska aamusta ei tarvitse laittautua ja juosta junan vietäväksi. Voin tehdä töitä kirjaimellisesti yöpaita päällä.

Ulkoilu. Normaalissa arjessa tuli käytyä harvemmin ulkona kävelemässä, koska kuljen julkisilla niin koin riittäväksi työmatkojen tuoman reippailun. Nyt tuonne ulos lähtee ihan ilomielin, koska kotona seinät meinaa kaatua päälle sekä aiemmin mainitsemani valoisuus ja luonnon herääminen oikein kutsuvat luokseen. Olen pyrkinyt joka päivä käydä kävelemässä ja minulle onkin muodostunut ihan oma vakioreittikin.

Ihmisten luovuus. Nämä ajat ovat poikkeukselliset, joka on tuonut ihmisten luovuuden uudella tavalla esiin. Videopuhelut ihmisten keskuudessa ovat lisääntyneet, sekä on luotu ja löydetty uusia livechatteja, jonka kautta voi esimerkiksi pelata lautapelejä yhdessä – etänä. Arvostan tätä, ettei luovuteta, vaan keksitään uusia ratkaisuja jolla pärjätään parempia aikoja kohti!

Itsensä hemmottelu. Olen käyttänyt huomattavasti enemmän aikaa ihon- ja hiustenhoitoon. Rakennekynsiä käyn edelleen 4 viikon välein huollattamassa. Kaupasta (niin netistä kuin liikkeestä) on tänä aikana tullut ostettua myös uusia herkkuja ja vaatteita kevättä ajatellen. Stressaaminen on huomattavasti vähentynyt.

Mitä positiivisia asioita olet omassa arjessasi kohdannut?

JOULU 2019

Aamulla herään tavallisen pimeään talviaamuun. Jo edellisenä iltana katsoin säätiedotuksesta ettei lumi tai aurinko tule jouluksi kylään. Loppuvuoden tapahtumat mukaanlukien joulufiiliksestä ei ollut tietoakaan. Silti joulu on aina joulu ja sen viettäminen perheen kesken on perinne mistä en tule luopumaan.

Jätin joululahjojen ja vaatteiden pakkaamisen jouluaaton aamupäivälle. Tarkoituksena oli viettää yksi yö perheen luona, mutta loppujen lopuksi yövyin kaksi. Sovittiin äidin kanssa, että hän tulee kello kahdeksi noutamaan ja alaovella hän olikin hyvissä ajoin minua ja kissoja vastassa.

Joulukinkun ostimme melko hätäisesti edellisenä päivänä äitini kanssa, koska isälle sattui pieni hupsis ja oli ostanut palvikinkun. Mehän emme äitini kanssa ole mitään lihamestareita, mutta joulupöydässä meitä odotti oikein hyvä ja onnistunut isän valmistama kinkku. Lisukkeina oli perunamuussia, kananmunia mädillä ja rosollia. Joulupäiväksi meillä oli sama setti, paitsi että kinkku oli korvattu lohella.

Toki katsoimme kaikki joulupiirretyt ja elokuvat ja monta suklaarasiaa meni. Äiti oli vielä ennen hakuani hakenut lisää suklaata, koska pelkäsi herkkujen loppuvan. Niitähän sitten jäi kuitenkin yli ja hyvä niin. Joululahjasäkki kannettiin illasta esille ja jokainen sai toivomiaan lahjoja. Itse sain lahjakortin, luomivärisiveltimiä sekä rahaa. Ystäviltäni saadut lahjat mukaanlukien, olen ollut tänä vuonna kiltti.

Sauna päätti meidän aattopäivän. Joulun tuoksuisina oli ihana mennä nukkumaan.

Scroll to top